An Interview with Stalker Music webzine (Mar 2005)


SM: Aarni, mielenkiintoinen nimi ja mielenkiintoinen musiikki-ilmaisu. Ilmeisesti Mestari Warjomaa on perustanut Aarnin edellisen yhtyeensä hajottua. Mikäs tämä orkesteri oli ja onko musiikillinen ilmaisu kuitenkin samanlaista?

MM: Orkesteri oli Inevitable, vuosi 1997-98 ev ja tyyli hieman vanhemman Paradise Lostin suuntaista, eli hyvinkin erilaista kuin Aarni. Yhden demon saimme äänitettyä ja siinäpä se. Otin hatkat bändistä kun oma näkemykseni musiikki-ilmaisusta alkoi kypsyä ja erota muiden visioista. Hyvin nopeasti sen jälkeen rupesin työstämään materiaalia ja loin Aarnin.

SM: Kuinka yhtyeenne sulautui yhdeksi? Mistä löytyy kolme noinkin kieroutunutta mieltä? Vai ovatko ne kieroutuneita?

MM: Yhtye sulautui kai päinvastoin yhdestä moneksi, jäsenet löytyivät itsestään ja itsestä. Olen jäävi analysoimaan mieliämme, jätän sen ulkopuolisten tehtäväksi jos heillä ei ole parempaa ajankulua.

SM: Yhtyeennehän on siis kolmihenkinen, kertokaahan hieman rooleistanne ja siitä miten nimenne ovat muotoutuneet?

MM: Yhtyeessä vaikuttaa yksi, neljä tai viisi persoonaa - en ole nähnyt tarpeelliseksi pitää tarkkaa lukua. Minä hoidan intuition, kielisoittimet, huilut ja valtaosan ääntelystä. Nimeni muotoutui yksinkertaisesti siten, että sukunimeni alkukirjan pyörähti puolivahingossa ylösalaisin. Kreivi Saint-Germain aistii, soittelee koskettimia ja sen semmoista; nimensä on titteli, jota kreivi ei ole vaivautunut päivittämään muutaman sadan vuoden hiljaiselonkaan jälkeen. Duumipeikko vastaa tuntemuksista, lyömäsoittimista ja muista hanttihommista. Ilmeisesti alunperin hän oli jonkun muumipeikon jättämä qlippa, mutta teki osittaisen parannuksen, sai kiinteän ruumiin ja liittyi heti bändiin.

SM: Kuka tämä neljäs persoona on joka pystyy ilmentymään vain tietokoneen kovalevylle? Ilmeisesti naispuolinen kyborgi kyseessä?

MM: Ei oikeastaan kyborgi, koska hänellä (sillä?) ei ole fyysistä ruumista. Kyseessä tuntuisi pikemmin olevan rektoplasmasta muodostunut henkiolento - käytän sanaa laajimmassa mahdollisessa merkityksessä - joka on läsnä aina kun jokin voi mennä pieleen tietokoneen kanssa. Rouva Kämmenen ja hänen viiden tyttärensä toimialaa ovat ajattelu, soittomokat, tekniset virheet ja kaikki muu sellainen musiikille luonnetta antava.

SM: Musiikkinne kuulostaa siltä että sitä ei tehdä vain musiikin takia vaan oikeasti seisotte sen takana? Toinen ääripää on se että kaikki on teille pelkkää vitsiä...kumpi tässä on kyseessä?

MM: Teemme musiikkiamme tosissamme, muttemme vakavissamme. Kyseessä ei ole vitsi, ainakaan aina, vaan vilpitön ilmaisu ja välitön taolainen luomistyö. Huojumme etuoikeutetun tukevasti humoristisen vakavuutemme takavasemmalla.

SM: Uusin tuotoksenne Bathos on kohtalaisen psykedeelinen kokemus varmasti kenelle tahansa. Mikä on paras mielentila kuunnella musiikkianne?

MM: En tiedä, en juuri koskaan kuuntele Aarnia. Mutta ehkäpä jonkinlainen avomielisen avautunut tajunnantila sopisi tarkoitukseen.

SM: Musiikkianne kuvaillaan sivuillanne sanoilla "almost orthodox doom metallish Lovecraftian-Jungian Kalevala avant-garde music", mutta sanotte tuon olevan vain pintapuoleinen raapaisu siitä mitä Aarni oikeasti on. Eli mitä?

MM: Vain musiikkia ja elämää, mutta tuollainen pitkä vieraskielinen mainoslause vetoaa paremmin joihinkin itselleen takoitusta etsiviin nettisurffaajiin sekä niihin ihmisiin, jotka uskovat muiden laatimiin kuvauksiin ennemmin kuin omiin aistihavaintoihinsa.

SM: Aarnin musiikki ja levyn grafiikka ovat todella taianomaisia ja näyttää ihan siltä kuin pientä kannabis / huumausaine-myönteisyyttä olisi havaittavissa?

MM: Suhtaudumme myönteisesti kaikkiin elämään kokemusta ja näkemystä eli viisautta tuoviin asioihin, kuten hengittämiseen, syömiseen, juomiseen ja matkailuun.

SM: Miten levyynne on suhtauduttu noin kriitikoiden puolelta? Ilmeisesti palaute on ollut kohtalaisen positiivista. Onko joku erityisesti jäänyt mieleen ja miksi? Mikä on yleisesti suhtautumisenne arvosteluihin?

MM: Yllättävän hyvää, jopa ylistävää palautetta on tullut tähän asti. Vain muutaman täyden murska-arvostelun olemme lukeneet, mutta annamme kirjottajille anteeksi, sillä kyllä he elämän-kokemuksen myötä vielä viisastuvat. Ehkä. Mieleen ovat jääneet ne erityisen ylistävät tai alistavat arviot, koska kummassakin tapauksessa teksti on täynnä subjektiivisia adjektiiveja, mutta itse musiikkia ei juuri kuvata lukijalle. Toimittajat ovat ilmeisesti langenneet jonkinlaiseen hurmostilaan, hienoa jos levymme saa tällaista aikaan. Yritämme yleensä suhtautua välinpitämättömästi arvosteluihin, ettei ego pääse paisumaan tai supistumaan liiaksi. Kummallakin voisi olla huono vaikutus jatkon kannalta.

SM: Fireboxin sivujen bio-osuutta katsellessani silmiini pisti kummallinen muumipeikon irvikuva. Eikä Tove Jansson ole teidän kohdallanne kovassa suosiossa?

MM: Toki. Nimenomaan siksi ihailemme Duumipeikkoa niin kovasti, että käytämme hänen kuvaansa laajalti. Muumien edustama anarko-samanistinen terve elämäntapa viehättää meitä ja toivoaksemme muitakin.

SM: Olette ilmeisesti kovia kirjallisuuden ystäviä, kun sivuillanne suuressa ja valtavassa internetissä on listoja suosikeistanne? Miksi juuri esimerkiksi: C.G. Jung - Man And His Symbols ja Israel Regardie - The Tree Of life?

MM: Tuo suosikkilista on tarkoitettu suosituksiksi lukutaitoisille sivuillamme kävijöille. Toivomme kyseisistä opuksista olevan hyötyä muillekin, mm. olemassaolon ja ehkä myös Aarnin alustavassa ymmärtämisessä. Siksi nuo mainitsemasi kirjat ovat siellä muiden joukossa. Molemmat käsittelevät ihmispsyykettä, sen rakennetta ja toimintaa.

SM: Heitättekö keikkaa ollenkaan vai oletteko ihan levyttävä kokoonpano vain? Jos ette heitä, niin miksette, sillä vientiä varmasti olisi?

MM: Ainakaan toistaiseksi emme keikkaile, koska emme oikein usko elävään musiikkiin. Olemme live-agnostikkoja, vaikka pari keikkatarjousta on tullutkin. Mieluummin myös kuuntelemme muita artisteja rauhassa heidän levyiltään. Aarnin materiaalin esittämiseen tyydyttävästi keikalla liittyy lisäksi omat ongelmansa, joita emme ole vielä halunneet ratkaista.

SM: Mikä on tämänhetkinen tilanne, oletteko kirjoitelleet jo uutta materiaalia ja kuinka teillä nuo värssyt yleensä syntyvät?

MM: Uutta materiaalia on tosiaan tässä pikkuhiljaa kertynyt, se tuntuisi sekä raskaamman metalliselta että psykedeelisemmältä. Lisäksi syntikalle on annettu aiempaa isompi rooli ja Cthulhu-tematiikkaa on taas mukana. Tällä hetkellä teemme myös musiikkia eräälle toistaiseksi salaiseksi luokitellulle projektille, sen jälkeen täysipainoinen keskittyminen kakkoslevyyn saattaa alkaa. Itse renkutukset syntyvät yleensä silloin kun pitäisi keskittyä muihin asiohin.

SM: Olette niin helvetin outoja, että en oikein osaa kysellä teiltä muuta, mutta kertokaa ihmeessä nyt kuitenkin vielä vapaata sanaa lukijoille, jotta joku tajuaa meiningistänne jotakin, jos se yleensä on tarkoituskaan...

MM: Ostakaa levy suoraan bändiltä, halvemmalla lähtee kuin kaupasta ja koko tuotto menee parempaan tarkoitukseen. Lättyä ei ole kuitenkaan pakko kuunnella, mikäli se häiritsee meditointianne tahi muita tärkeiksi uskomianne toimituksia. Ateismi on huumetta kansalle. Terve Eris!